On ihmeellist\u00e4 ett\u00e4 ruoho joka oli kynnetty ja poistettu juurineen tien teon aikana, kasvaa taas vapaasti betonilaattojen v\u00e4leiss\u00e4 katujen reunoilla. Onko se merkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 luonto vaatii muinaiset oikeutensa takaisin? Kulttuuri vaatii hoitamista, jatkuvaa huomiota, kun taas \u2019luonto\u2019 kasvaa ja kehittyy itsest\u00e4\u00e4n. T\u00e4llainen j\u00e4nnite luonnon ja kulttuurin v\u00e4lill\u00e4 on ihmisen kohtalona. Onko ihmisluonto ehk\u00e4 ohjelmoitu sellaiseksi ett\u00e4 se tekee el\u00e4m\u00e4n maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 itselleen mahdottomaksi? Ihminen haluaa alistaa luonnon oman tahtonsa alaiseksi ja sen seurauksena tuottaa itselleen vaikeuksia. Kuulemme usein sanonnan \u2019takaisin luontoon\u2019, mutta se ei nykyisin olekaan en\u00e4\u00e4 vaihtoehto. Ihmisen kutsumus on korkeampi, et\u00e4isempi, mahtavampi\u2026 Mutta miss\u00e4? Ja kuinka?<\/p>\n\n\n\n
Hentoudestaan huolimatta ruohoa kasvaa mit\u00e4 karuimmilla ja lohduttomimmilla paikoilla. Se ei tuomitse ket\u00e4\u00e4n, ilman ehtoja se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jokaisen mahdollisuuden kasvamiseen, varsinkin kun tarjolla on tarpeeksi vett\u00e4. Se asettaa meid\u00e4t tosiasian eteen: \u2019Tartu ehdoitta jokaiseen el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuteen, huolimatta oletetuista tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4!\u2019 T\u00e4m\u00e4 on ristiriidassa sanonnan \u2019parempi katsoa kuin katua\u2019 kanssa, jonka useimmat meist\u00e4 ovat jo lapsena omaksuneet. Se it\u00e4\u00e4, tulee taimelle ja kukkii ilman ehtoja nyt ja t\u00e4ss\u00e4. Ihmiselt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaatii jonkun verran rohkeutta, seikkailuhenke\u00e4. Siemen, joka on yht\u00e4 vieras kuolevaiselle ihmiselle kuin vihre\u00e4 ruoho harmaalla asfaltilla, sijaitsee ihmisen syd\u00e4mess\u00e4. Sen viem\u00e4n\u00e4 ajautuu ihminen aina uudestaan \u2019kulttuuriin\u2019. T\u00e4ll\u00e4 tavoin h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 sovittaa maailmansa siihen ja tavoittelee t\u00e4ydellisyytt\u00e4, paratiisimaista tilaa, sellaista kuin h\u00e4n kuvittelee sen olevan.<\/p>\n\n\n\n
Luonnolla ei kuitenkaan ole aikomustakaan tulla kehitetyksi paratiisimaiseen tilaan. Sen ainoa pysyv\u00e4 tekij\u00e4 on muutos. Luonto muodostaa vain taustan, jossa ihminen pystyy tulemaan tietoiseksi perinn\u00f6st\u00e4\u00e4n ja vapauttamaan sen. Luontoihmist\u00e4 ei tarvitse parannella, mutta h\u00e4ness\u00e4 olevan siemenen t\u00e4ytyy it\u00e4\u00e4. Siihen tarvitaan Valoa alkuper\u00e4isest\u00e4 paratiisimaisesta el\u00e4m\u00e4n kent\u00e4st\u00e4. T\u00e4t\u00e4 Valoa on kaikkialla ja se saavuttaa jokaisen ihmissyd\u00e4men, edellytt\u00e4en ettei sit\u00e4 tukahduteta kohteesta toiseen rynt\u00e4ilevien tunteiden \u2019asfaltin\u2019 alle. Silloin ei yksik\u00e4\u00e4n Valon s\u00e4de voi tunkeutua niin syv\u00e4lle, ett\u00e4 sana, siemen pystyisi siell\u00e4 it\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Joskus olemme uhattuina j\u00e4\u00e4d\u00e4 tiejyr\u00e4n alle niin kuin ruoho. Ei alkutyypin heijastusten vuoksi, jotka ovat sy\u00f6vytettyin\u00e4 ihmiseen eik\u00e4 kohtalona, vaan joskus \u2019edistys\u2019 ja \u2019talous\u2019 ovat meille ylivoimaisia tai joku muu yhteis\u00f6n rakastama aate tai j\u00e4rjestelm\u00e4 vie voiton.<\/p>\n\n\n\n
Itsesuojelun ahdistavan vietin vuoksi annamme vapautumisen mahdollisuuksien menn\u00e4 ohi ja usein emme edes huomaa niit\u00e4. Jos olemme todella etsim\u00e4ss\u00e4 vapautusta, on meid\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksemme pienint\u00e4kin rakoa itsesuojelun panssarissamme antaaksemme Valon tulla sis\u00e4lle, emmek\u00e4 sulje sit\u00e4 ulos muutoksen pelossa, pel\u00e4ten ep\u00e4varmaa tulevaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Luomisen yksi suurimmista mysteereist\u00e4 on sen rajaton vapaus. T\u00e4m\u00e4 vapaus varmistaa sen, ettei koskaan tule olemaan ik\u00e4vystytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ennustettavissa olevaa, vaan se on aina kipin\u00f6iv\u00e4\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ennalta ennustettavien rytmien puitteissa, kuten p\u00e4iv\u00e4 ja y\u00f6, kes\u00e4 ja talvi, p\u00e4iv\u00e4ntasaajan liike ja monet muut, meill\u00e4 on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4telty mahdollisuus itse ohjata el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, edellytt\u00e4en ett\u00e4 meill\u00e4 on valmius kohdata paradoksi, valmius unohtaa henkil\u00f6kohtaiset edellytykset ja ennakkoluulot! Ihmisen kutsumus on korkeammalle, kauemmas ja loistavampi kuin olla kiinnitettyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n luontoon. On hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 vapaus ja vastuu kulkevat yhdess\u00e4. Kokeaksemme todella vapautta, on meid\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 vastuu my\u00f6s meiss\u00e4 olevasta ikuisuuden siemenest\u00e4 ja aloitettava ty\u00f6 t\u00e4m\u00e4n huomion pohjalta. On toimittava spontaanisti ja ilman ehtoja sen impulssien johtamana. Varsinkin kehityksen tien alkuvaiheessa ne muuntuvat kaipaukseksi ja toivoksi. Eik\u00f6 olekin mielenkiintoista ett\u00e4 toivon v\u00e4ri on my\u00f6s vihre\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
—<\/p>\n\n\n\n
Pentagrammi-lehti. Kuva Pexels<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jotta ihminen pystyy tulemaan tietoiseksi perinn\u00f6st\u00e4\u00e4n ja vapauttamaan sen tarvitaan Valoa alkuper\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kent\u00e4st\u00e4. T\u00e4t\u00e4 Valoa on kaikkialla.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4005,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"1080","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[240,49,24,72],"class_list":["post-4004","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-koulumme-filosofia","tag-kutsumus","tag-tietoisuus","tag-valo","tag-vapaus"],"yoast_head":"\n