Muusikoissa on niitä, jotka kokevat kuuluvansa kahteen maailmaan ja kuulevat kahta kieltä, meluisan maailman ja hiljaisuuden maailman kieltä. He pyrkivät ilmaisemaan tätä. Jotkut merkittävät säveltäjät paljastavat sen inspiraationsa lähteeksi. Inspiraatio tarkoittaa sisäänhengitystä tai sielutusta, intuitiota, henkisyyttä. Hiljaisuuden ääni puhuu kieltään inspiraatiossa.
Hiljaisuuden kielestä on tosiasiassa mahdotonta kirjoittaa. Hiljaisuutta ja sen kieltä ei voida ilmaista eikä välittää puhutuilla tai kirjoitetuilla sanoilla. Toivomme, että tämän artikkelin kieli onnistuu edes vähän kannustamaan ihmisiä tutustumaan tuohon toiseen kieleen ja saa meidät tuntemaan jotakin siitä sydämissämme.
Valo tukee ja valaisee ilmennyksen kaikkia äärettömän lukuisia ilmennysmuotoja kiistattomana, ikuisena todellisuutena. Se on maailmankaikkeuden henki, Buddhan luonto. Buddhalainen elämäntapa on toiminnan, ajattelun ja puheen väkevää puhdistamista, itsensä kehittämistä ja puhdistumista.
Alussa oli sana, ja sana oli Jumalan luona, ja sana oli Jumala.” Ajattelevan ihmiskunnan historia on yhteydessä sanaan. Sana on voima, luomus. Siinä on latautunutta voimaa, joka vahvistaa tai heikentää. Sanoin voidaan särkeä, sairastuttaa, virkistää ja parantaa.
Alussa oli sana, ja sana oli Jumalan luona, ja sana oli Jumala.” Ajattelevan ihmiskunnan historia on yhteydessä sanaan. Sana on voima, luomus. Siinä on latautunutta voimaa, joka vahvistaa tai heikentää. Sanoin voidaan särkeä, sairastuttaa, virkistää ja parantaa.
Ihmiselle lienee synnynnäistä uskoa muuttumattomaan voimaan tai muuttumattomiin voimiin ajan tuolla puolen, “jumalaan”, maailman luoneisiin “jumaliin” tai “henkiin”. Herkät ihmiset ovat kautta aikojen etsineet tapaa liittyä korkeimpaan olentoon. Oli kysymyksessä tietoinen henkinen etsintä tai synnynnäinen täydellisyydentavoittelu, lopulta ihminenon alkuperäisen inhimillisen potentiaalinsa mittainen.
“Jeesus sanoi opetuslapsille: – Kun lähetin teidät matkaan ilman kukkaroa, laukkua ja jalkineita, niin puuttuiko teiltä mitään? – Ei mitään, he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi: – Nyt on toisin. Jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun. Jolla ei ole rahaa, myyköön viitan päältään ja ostakoon miekan. Sillä tietäkää, että tämän kirjoituksen täytyy käydä toteen: ’Hänet luettiin rikollisten joukkoon’. Kaikki, mitä minusta on lausuttu, saa nyt täyttymyksensä. Opetuslapset sanoivat: – Herra, tässä on kaksi miekkaa. – Riittää, hän vastasi.
Asumme kehossa. Kun kaikki on kunnossa, tunnemme olomme onnelliseksi ja miellyttäväksi. Jos kehon prosessit häiriytyvät, tunnemme itsemme sairaiksi, myös sielullisesti. Olemme täällä maailmassa kehomme avulla, sen kautta tunnemme olevamme olemassa. Ei ole ihme, että se muodostaa myös tietoisuutemme. Kun käytämme itsestämme sanaa minä, tarkoitamme kaikkea, mikä kuuluu ruumiidemme järjestelmään. Keho on ajallinen, kuluu ja häviää lopulta kokonaan.
Nag Hammadista löydetty Maria Magdaleenan evankeliumi (Nag Hammadin kätketty viisaus, WSOY, Marian evankeliumi) kertoo ylösnousseen ilmestymisestä kahdelletoista opetuslapselle ja hänen heille antamistaan ohjeista. Näitä allegorioita sisäisesti tutkimalla voi oivaltaa, että ne viittaavat uudistuksen henkeen, joka kiinnittää Kristuksen sisäiset arvot etsijöihin tulevina aikoina.
Gnostinen kristinusko tuntee kosmisen yhteyden, eikä ihme, lukeutuuhan tieto maailmaamme ympäröivän ja sen läpäisevän luonnon jumalallisesta järjestyksestä sielun syvällisiin oivalluksiin. Millainen suhde meillä on ihannemaailmaan, luovan syyn maailmaan?
