Asumme kehossa. Kun kaikki on kunnossa, tunnemme olomme onnelliseksi ja miellyttäväksi. Jos kehon prosessit häiriytyvät, tunnemme itsemme sairaiksi, myös sielullisesti. Olemme täällä maailmassa kehomme avulla, sen kautta tunnemme olevamme olemassa. Ei ole ihme, että se muodostaa myös tietoisuutemme. Kun käytämme itsestämme sanaa minä, tarkoitamme kaikkea, mikä kuuluu ruumiidemme järjestelmään. Keho on ajallinen, kuluu ja häviää lopulta kokonaan.
Nag Hammadista löydetty Maria Magdaleenan evankeliumi (Nag Hammadin kätketty viisaus, WSOY, Marian evankeliumi) kertoo ylösnousseen ilmestymisestä kahdelletoista opetuslapselle ja hänen heille antamistaan ohjeista. Näitä allegorioita sisäisesti tutkimalla voi oivaltaa, että ne viittaavat uudistuksen henkeen, joka kiinnittää Kristuksen sisäiset arvot etsijöihin tulevina aikoina.
Gnostinen kristinusko tuntee kosmisen yhteyden, eikä ihme, lukeutuuhan tieto maailmaamme ympäröivän ja sen läpäisevän luonnon jumalallisesta järjestyksestä sielun syvällisiin oivalluksiin. Millainen suhde meillä on ihannemaailmaan, luovan syyn maailmaan?
Maria Magdaleenan viimeaikainen runsas esilläpito perustuu etsijöiden tietoisuuden kasvuun. Hänen kaksi rooliaan Jeesuksen uskottuna ja rakastettuna viittaavat kahdenlaiseen suhteeseen: toisaalta on kyse oppilaan suhteesta opettajaansa, toisaalta korkeamman rakkaudesta pyrkijää kohtaan, keskinäisessä kiintymyksessä. Sisäisellä tunnolla varustetun ihmisen lukiessa näistä kahdesta kirjoitettua ulkoista, aineellista historiaa hän näkee sen läpi ja ymmärtää, että käytetty kieli ja kuvat ovat kauaskantoisia oivalluksia sisältäviä allegorioita.
Nykyajan Kultaisen Ruusuristin Koulu käyttää sisäisestä elämästä runollista ilmaisua mysteerien ruusu. Sydämen ruusu, alkuatomi, henkikipinä, mikrokosmoksen ydin on ihmeellinen salaisuus. Se on salaisuuksien peili, sisäisten arvojen aarrekammio. Useimmissa tapauksissa sitä ei ole vielä löydetty, joten se täytyy ensin avata. Joka on vasta ryhtymäisillään etsintään, ei pysty ymmärtämään, kuinka kauaskantoisia seurauksia avaamisesta voi tulla.
Lasten ja nuorten konferenssikeskus Noverosassa järjestettiin kuluvan vuoden maaliskuussa konferenssi aiheesta tieto. Sinne kokoontui noin 65 nuorta 30 ikävuoteen saakka. Heihin kuului oppilaita, jäseniä tai jollakin muulla tavalla Ruusuristiin yhteydessä olevia. Nuoret osallistuivat palveluihin, luentoihin ja kävivät erilaisissa infopisteissä päästäkseen perille asioista ja lähestyäkseen polun kulkemiseen ja yhteiskuntaelämään osallistumiseen liittyviä ongelmia käytännönläheisesti. Filosofian ohella tarjolla oli siis myös käytäntöä. Tässä artikkelissa teemme yhteenvedon yhdestä siellä käsitellystä aiheesta, henkisyydestä ja identiteetistä.
Uudestisyntyneen sielun uuden apuneuvon kuvailemisessa tulee olla hyvin varovainen. Osa sen ominaisuuksista on sellaista suuruusluokkaa, että tarvittaisiin lukuisia selityksiä, ennen kuin saataisiin jotakuinkin siedettävä yleiskäsitys. Näitä selontekoja tulisi kuitenkin aina muistaa pitää pelkkänä johdantona, vaatimattomana ja sangen epätäydellisenä tärkeää aihepiiriä koskettelevana linjanvetona.
Vesihöyry, johon auringonvalo lankeaa, muodostaa sateenkaaren. Sateenkaaren heijastama Valo on seitsenkertainen elämä. Rakentamisen ja vapautuksen seitsemän maagista väriä.
Ilman valoa ei ole elämää. Ihmisten maailma muistuttaa kuitenkin ylivalottunutta kuvaa. Elämän perusenergia on ihmisen alkukuvana muuttunut epätarkaksi johtuen liiasta räikeästä ja ylivalottuneesta informaatiosta. Räikeässä valossa ihmiset huutavat toistensa ja etenkin itsensä yli, ettei heidän vain tarvitsisi nostaa Isiksen huntua ja katsoa itseään.
Sairastelu on osa elämää. Joskus ihminen parantuu, joskus ei. Mainen parantuminen on aina suhteellista ja riippuu inhimillisistä puutteista ja vastakohtaisuuksien maailmasta. On täysin luonnollista, että ihminen hakee lohtua, elvytystä ja erilaisia ratkaisuja. Valoaaltoterapia, biofotoneilla parantaminen, voi tarjota lievitystä, mutta lopullisen avun tarjoaa ainoastaan itsen täydellinen antautuminen Valolle.
