Maria Magdaleena ja valo

Maria Magdaleena ja valo

Maria Magdaleenan viimeaikainen runsas esilläpito perustuu etsijöiden tietoisuuden kasvuun. Hänen kaksi rooliaan Jeesuksen uskottuna ja rakastettuna viittaavat kahdenlaiseen suhteeseen: toisaalta on kyse oppilaan suhteesta opettajaansa, toisaalta korkeamman rakkaudesta pyrkijää kohtaan, keskinäisessä kiintymyksessä. Sisäisellä tunnolla varustetun ihmisen lukiessa näistä kahdesta kirjoitettua ulkoista, aineellista historiaa hän näkee sen läpi ja ymmärtää, että käytetty kieli ja kuvat ovat kauaskantoisia oivalluksia sisältäviä allegorioita.

Sekä Maria Magdaleena että Jeesus viittaavat sieluun. Maria Magdaleena on kaipaava, puhtaasti ja väkevästi etsivä sielu, Jeesus alkuperäinen häpäisemättömien ja tahrattomien yksilöiden maailmaan kuuluva sielu. Mitä Maria Magdaleenan kiehtova hahmo tahtoo sanoa meidän ajallamme? Hänen sanomansa on yhteydessä hänen Jeesus-suhteeseensa.

Ovatko nämä kaksi viettäneet häitä? Kysymyksen tarkoitus selviää Johanneksen tekojen pohjalta: jokainen meistä voi viettää hyvin erikoislaatuisia häitä. Pyhä hääjuhla mainitaan useissa uskonnoissa. Kysymyksessä on sielun eli morsiamen sisäinen liitto jumalallisen Toisen, jumalallisen rakastetun, kanssa. Meidän ajallamme tämä mysteeriviisaus nousee jälleen esiin, sillä meitä kannustetaan ottamaan seuraava askel tiedostamisessa.

Filippuksen gnostisessa evankeliumissa, joka löydettiin vuonna 1945 Nag Hammadista, sanotaan:
”Suuri on avioliiton salaisuus!…(ihmisten) olemassaolo perustuu ihmiseen ja ihmisen olemassaolo perustuu avioliittoon. Sen tulos on tahratonta yhteisyyttä, koska sillä on suuri voima.” Filippuksen evankeliumissa morsiamen lähtöä käytetään metaforana miehisen osan, jumalallisen hengen, yhtymisestä feminiiniseen ihmissieluun jokaisessa naisessa ja miehessä. Jeesuksen ja Maria Magdaleenan suhde kuvaa tätä ehjän kokonaisuuden synnyttävää sidettä, napojen yhtymistä.

Maria Magdaleena on paluutietä kulkevan sielun vertauskuva. Hän on kohdannut Vapahtajan, seurannut häntä ja sulautunut häneen. Pyhä hääjuhla on ihmisyyden lopullinen tavoite.
Vaikka Maria Magdaleena on peräisin kristillisestä traditiosta, hänellä on vastaavuutensa muissa uskonnoissa. Islamissa on mm. Laila ja Majnun. Monet sufimestarit ovat vaeltaneet tätä sisäistä rakkaudentietä. Juutalaisuudessa on Salomonin Laulujen laulu, joka alkaa sanoilla: ”Suudelkoon hän minua, antakoon hän suudelmiaan! Ihanampaa kuin viini on sinun rakkautesi.” (LL 1:2). Kabbala, juutalaisten mystiikka, tuntee pyhän hääjuhlan salaisuudet. Jumalalliset säteilyt virtaavat ns. sefiroth-puusta ja ruumiillistuvat ihmisessä, joka valmistautuu häihin morsiamena. Ne ovat viiniä ihanampi rakkaus. Gnostisessa ajattelussa tämä symboliikka esiintyy kaikkialla. cccc Filippuksen evankeliumissa todetaan: ”Herra piti (toisella tavalla) Mariasta kuin muista opetuslapsista ja hän suuteli tätä usein.” Jeesus vertasi Maria Magdaleenaa näkijättäreen, joka havaitsi Valon saapuneen. Maria Magdaleenan taustalla vaikuttaa ihmissielun arkkityyppi, joka tekee katoavasta naiseudesta ikuista. Tällainen kehitys on aina sisäistä.

”Varokaa, ettei kukaan eksytä teitä väittäessään: ’Hän on täällä’ tai: ’Hän on tuolla’. Tosi ihminen on teidän sisimmässänne. Seuratkaa häntä! Jotka etsivät häntä, ne löytävät hänet”, sanotaan Maria Magdaleenan evankeliumissa.

Maria Magdaleena oli merkittävä vihitty, koska hänen sisimmässään syntyi jumalallinen olento, Ihminen. Keskustelussaan Vapahtajan kanssa, joka on eräs varhaisista Nag Hammadin koodeksin teksteistä, hän puhuu kaikkeuden tuntevana naisena. Kosmoksen ja vapautustien alun suhde käy ilmi seuraavasta: Maria sanoi: sillä on yhteys ”arjen turmelukseen” ja ”ravintonsa arvoisiin työläisiin” ja ”opettajansa kaltaiseen oppilaaseen”. Nämä sanat hän lausui naisena, joka tiesi tuon kaiken.

Opetuslapset kysyivät häneltä: ”Mikä on pleroma, täyteys, ja mikä on vajaus? Hän vastasi: ”Te olette pleromasta, mutta elätte paikassa, missä vallitsee vajaus. Ja katso, hänen valonsa vuodatettiin ylleni.”

[…] Juudas sanoi: ”Herra, kerro minulle, mikä on tien alku.” Hän vastasi: ”Rakkaus ja hyvyys. Jos jompikumpi näistä olisi ollut arkonteissa, turmelusta ei olisi koskaan syntynyt.”

Pentagrammi 5/2011