Pyhä kaipaus

On hyvin tärkeää, että sielun saavutettua avoimuuden ymmärrämme, että täydellisyyden, rakkauden, hyvyyden jne. kaipuumme ei lopullisen analyysin mukaan ole peräisin minäkeskeisestä tietoisuudestamme, vaan meissä olevasta jumaluuden viimeisestä jäänteestä, sydämen ruususta.

Emme silloin sydämen lähettäessä kaipauksensa puhtaan huokauksen, jolla se ilmaisee pyhän kaihonsa, pyhän janonsa, yritä sammuttaa sitä etikalla eli kaikilla menetelmillä ja lievikkeillä, joita mikrokosmoksemme on hankkinut ärettömän pitkän kiertokulkunsa aikana. Ei, minäkeskeinen itsemme pysyykin hiljaa, ja tuossa hiljaisuudessa vain kolme yksinkertaista sanaa on kuultavissa: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi…”. Se toimii kuin ”sesam aukene”. Ammennettuamme tyhjiin kaikki mahdollisuudet, joita ajattelimme itsellämme olevan, me lopulta lakkaamme taistelemasta ja antaudumme sisäiselle jumaluudelle. Kun täytymme ainoasta halusta, joka voidaan ilmaista sanoin ”Tapahtukoon Sinun tahtosi”, ikään kuin ovi avautuisi keskelle tyhjää kallioseinämää. Niin tie eteenpäin on taas auki. Se on polku kohti transfiguraatiota, kuten ruusuristiläiset sitä kutsuvat.

Transfiguraatioprosessi

Transfiguraatioprosessi on paljon enemmän kuin pelkkä metafyysinen tai mystinen prosessi. Se on hyvin todellinen, rakenteellinen prosessi. Sitä kutsutaan usein alkemialliseksi prosessiksi. Saadaksesi käsityksen siitä, miten näin radikaali prosessi voi tapahtua ihmisen järjestelmässä, sinun tulee muistaa, että kehomme aineellisine, eetterisine, astraalisine ja mentaalisine ruumiineen pysyy elossa ottamalla järjestelmään ja sulattamalla hyödyllisiä aineksia, ravintoa, joka koostuu vastaavasti karkeista, eetterisistä, astraalisista ja mentaalisista ainesosista. Ravinto tulee ihmisruumiiseen ruoansulatus- ja hengitys- järjestelmien kautta, kuten hyvin tiedämme. Hienommat, ohuemmat aineet kulkeutuvat ruumiiseen suoraan tsakrojen kautta. Tietoisuus määrää vastaanotetun ravinnon laadun ja tavan, jolla sitä sulatetaan. Tietoisuus ajatuksineen ja haluineen nimittäin säätelee tsakrajärjestelmää niin, että se vetää puoleensa tai torjuu sopusoinnun lain mukaisesti.

Kuvittele, että sydämen ruusu alkaa avautua sinussa, kun olet antautunut sille ja kun pyhä kaipuusi on puhdas. Sydämen ruusu, toisin kuin mikään muu osa järjestelmästäsi, pystyy vetämään puoleensa ja ottamaan vastaan eetterisiä, astraalisia ja mentaalisia aineita alkuperäisestä, jumalallisesta luonnonjärjestelmästä. Ne ovat Hengen voimia, Pyhän Graalin voimia. Ruusun avautuminen voi muodostua elävän veden lähteeksi, käyttääksemme osassa yksi mainitsemaamme kuvaa. Mitä vähemmän minäkeskeisiksi ja siten mitä ruusukeskeisemmiksi muutumme, sitä paremmin sydämen ruusu voi tulla pisteeksi, johon jumalaisia energioita vedetään, otetaan aineenvaihduntaan ja säteillään. Tämä jumalallisten energioiden muunto ja säteily voi sitten auttaa kaikkia tarvitsevia. Näiden jumalallisten energioiden avulla sydämen ruusu kykenee kehittymään ja kasvamaan yhä paremmin. Vähitellen se vetää ympärilleen uuden muodon, joka rakentuu Hengen puhtaista eetteri-, astraali- ja mentaaliaineksista. Uusi sulatus on transfiguraation perusta, jonka avulla kuolema on ikuisesti voitettu. Rukous ”Tapahtukoon Sinun tahtosi” täyttyy mikrokosmoksen kohdalla, se yhtyy uudelleen valaistuneiden virtaan ja matkaa takaisin jumaluuden yhteyteen. Kultaisen Ruusuristin Kansainvälinen Koulu voisi kertoa sinulle paljon enemmän transfiguraatiosta, mutta prosessin alku on tärkeintä tässä ja nyt. Jos aloitamme, kaikki muukin tulee osaksemme. Alku on yhtä kuin päätös alistaa oma itse sydämen ruusulle.

Etsijän on valittava

Esittelymme lopuksi tahdomme muistuttaa sinua valinnasta, joka on jokaisen pyhää kaipuuta tuntevan ihmisen edessä. Jos minätietoisuutemme ajattelee pyhän kaipauksen tuntiessamme: minä haluan tulla täydelliseksi, minä haluan vapautua, minä tahdon kokea nirvanan, ja me alamme tehdä työtä itsessämme omin voimin, soveltamalla mitä tahansa itsemme kehittämisen menetelmiä ilman mitään perusmuutosta tietoisuutemme suuntautumisessa, sydämen ruusu ei edelleenkään saa ravintoa, sillä minätietoisuus pystyy ottamaan järjestelmään vain tämän dialektisen luonnonjärjestelmän voimia. Sen sijaan, että auttaisivat parannuksen kaipuuta ja siten myös sydämen ruusua kasvamaan, nuo kaikki minätietoisuuden laatimat ja harjoittamat menetelmät tekevät persoonallisuusjärjestelmästämme ja sen harhasta entistä voimakkaamman ja vahvemman.

Jos toisaalta ymmärrämme selkeästi, että parannuksenkaipuumme ei kuulu meihin, kuoleviin, katoaviin olentoihin, vaan sisällämme olevaan ruusuun, otamme ensimmäisen vallankumouksellisen askeleen tiellä, joka johtaa sydämemme kaipauksen tyydyttämiseen. Jos ymmärrämme että ruusua ei voida ravita energioilla, joita kuolevina olentoina pystymme vetämään puoleemme, vaan alkuperäisen, jumalallisen valtakunnan energioilla, haluamme alistaa koko olemuksemme ruusulle, niin että sillä on vapaus vetää mikrokosmokseen kasvuunsa tarvittavia energioita.

Ylösnousemuksen kultainen risti

Mitä tarkoittaa ’koko olemuksen alistaminen ruusulle’? Se ei ole pelkkää mystistä omistautumista. Ruusuristiläisoppilaista tulee rakentajia, vapaamuurareita sanan alkuperäisessä merkityksessä. Kaikella uskollaan, rakkaudellaan, pitkäjänteisyydellään ja intelligenssillään he ponnistelevat tehdäkseen yhteistyötä vapauttavan voiman kanssa, jota ruusu vapauttaa heissä, sallien sen suorittaa vanhan hajottamisen ja uuden rakentamisen työn. Mikä on ”vanha” ja mikä on ”uusi”? Vanha on aineen risti, minäkeskeinen itse ja kaikki sen aiheuttamat seuraamukset mikrokosmokselle. Itsestäluopumisen prosessi mahdollistaa elävän yhteyden syntymisen ruusun ja ristin keskustan välille. Sitä mukaa kuin vanhaa saadaan hajotetuksi, uutta voidaan rakentaa. Uusi on ylösnousemuksen kultainen risti, tulinen risti. Sen pystypalkki on korkeamman, jumalallisen luonnon energiaa, joka virtaa uudistuneen mikrokosmoksen läpi ja levittyy vaakatasossa koko maailman yli avautuneen ruusun kautta.

Onko se todella tehtävissä?

Ehkä ajattelet, että transfiguraation polun avain, pyhä kaipaus, parannushalu, on vielä hyvin kaukana sinusta. Pyydämme sinua tarkastelemaan itseäsi uudestaan. Ehkäpä sydämesi parannushalu ei olekaan niin kaukana kuin luulet. Ehkäpä se on jotakin, joka on seurannut sinua vuosien ajan, niin että tuskin enää kiinnität huomiotasi siihen, ikään kuin arvokas jalokivi, jota olet pitänyt taskussa ajatellen, että se on pelkkä kivi. Mikä sai sinut tarttumaan tähän esittelylehtiseen? Kysymys on varmasti sisäisestä oivalluksesta, joka on kasvanut vuosien aikana, tunteesta, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Oivalluksesta, että sisällämme on jotakin täysin vialla ja se pitäisi parantaa; kiihkeä kaipaus absoluuttisia arvoja kohtaan, rakkautta kohtaan, joka ei aseta ehtoja vaan on pyyteetön, hyvyyttä kohtaan, joka ei ole puolueellinen vaan totaalinen, totuutta kohtaan, joka ei päde vain tänään vaan ikuisesti. On monia tapoja ilmaista tämä asia, mutta tunnistatko kaipauksen itsessäsi, kun tarkastelet sisintäsi? Niin, vaikka se ei vielä olisi puhdas, vaikka mentaaliset väärinkäsitykset ja egon luonnollinen tarve tarttua kaikkeen ja ymmärtää kaikki edelleen tahrivat sitä, on tällä kaipauksella merkitystä.

Se on alku! Kaipaus on todellinen, se tarjoaa lähtökohdan. Miten? Ehkäpä mielikuva voi auttaa sinua ymmärtämään. Ajattele keskiaikaista ritaria. Hän on hyvillä mielin ritarivarustuksissaan ja vaikka hän tietää hyvin, miten taistellaan, hän ei taistele. Sydämensä kohdalla hän pitää sen sijaan kynttilää. Hänen koko huomionsa keskittyy siihen, että hän saa pidetyksi kynttilän kirkkaasti palavana, suojaten valoa kaikelta, mikä voisi häiritä sitä tai sammuttaa sen. Hän pitää hauraan valonsa palamassa keskellä maailman melskettä. Niin, juuri tuo valo kaipaa kiihkeästi parannusta, se on pyhä kaipauksemme, ensimmäinen heikko valon ja elämän pilkahdus ruusussa. Me voimme ritarin tavoin halutessamme asettaa tuon valon ensimmäiselle sijalle, ei vain itsessämme vaan myös kanssaihmisissä.

Kun elämämme tärkein ja ensisijaisin asia on pyrkimys omistautua ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme ruusulle ja sen kaipaukselle, minäkeskeisen egon vaikutus mikrokosmokseen vähenee. Vaikka jäljellä olisi vielä pitkä matka transfiguraatioon, ”kirves on asetettu puun juurelle.” Sydämen antautuminen ruusulle on askel, joka avaa polun. Se on silti vasta alku. Tarvitaan vielä monta askelta, monta läksyä on opittava. Jos haluat tietää enemmän transfiguraation polusta tai jos tunnet todella haluavasi kulkea tämän tien oppilaana, Kultaisen Ruusuristin Kansainvälinen Koulu auttaa sinua mielellään.

Jan van Rijckenborgh ja Catharose de Petri, Kultaisen Ruusuristin Kansainvälisen Koulun perustajat, ilmaisevat ajatuksen seuraavasti:

Se on olemassaolontila, jota voidaan verrata rakkauteen. Jos olette milloinkaan todella rakastaneet ketään tai olleet jonkun rakastamia, tiedätte, että koko sydän voi kohota tähän tilaan. Silloin sydämestä lähtee virtaus, vuodatus, joka luo yhdyssiteen. Sellaisessa rakkaudessa sydämen on kohottava henkiseen ruusuun, joka sijaitsee sydämessä, olemuksenne keskustassa. Koska ruusu on niin lähellä teitä ja on odottanut teitä jo niin pitkän ajan, välillenne syntyy voimakas side. Silloin sielun uudestisyntymisen perusta on valettu. Siksi Raamatussa sanotaan, että vain rakkaus voi vapauttaa teidät.