Hyväksyvä läsnäolo – mindfulness

Gnostinen filosofia

Webcast-tallenne on katsottavissa tästä linkistä.

Ystävät, mindfulness eli hyväksyvä läsnäolo on noussut suosioon viime vuosikymmenten aikana. Jo esoteerikko George Gurdjieff (1866–1949) on opettanut tätä itsensä tarkkailemisen metodia. Gurdjieff tarkoittaa termillä tietoisuus jotakin syvempää kuin tavanomaisia mentaalisia toimintoja, ja hänen mukaansa kyky tiedostaa edellyttää mielen, tunteiden ja kehon energioiden sopusointuista yhteistoimintaa. Vain tämä mahdollistaa ihmiselle sellaisten korkeampien energioiden vastaanottamisen, joista eri perinteissä käytetään esimerkiksi nimityksiä nuus, buddhi tai atman1. Tämä sisältyy myös Buddhan oikean tiedostamisen kahdeksankertaiseen polkuun. Tietoinen ihminen on valppaana läsnä tässä ja nyt; hän on havainnoitsija, joka ei arvostele vaan hyväksyy kaiken sellaisenaan. Tätä on oikea mindulness.

Kun arvosteleminen jää pois ja asiat ja tilanteet hyväksytään sellaisina kuin ne ovat, tuloksena on yhteenkuuluvuudentunne, ei-duaalisuus. Yhteenkuuluvuuden tai ei-duaalisuuden sieluntilasta on monipuolista etua. Lukemattomissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu oikein harjoitetun hyväksyvän läsnäolon suotuisat vaikutukset.

Tavanomaisessa elämässä hyväksyvää läsnäoloa hyödynnetään lähinnä stressin vähentämiseen ja fyysisten ja psyykkisten vaivojen poistamiseen tai ennaltaehkäisyyn. Henkisissä traditioissa keskeisessä asemassa ei kuitenkaan ole fyysinen ruumis eikä persoonallisuus vaan sielu.

Buddhalaiset puhuvat rakastavasta ystävällisyydestä, sielunlaadusta, jota nykyään sanotaan lempeäsydämisyydeksi, sääliksi tai myötätunnoksi. Aito henkisyys tähtää uuden sielun syntymään, ja tätä hindulainen viisas Ashtavakra (tai: Aṣṭavākra)2 sanoo tiedostamiseksi. Hän sanoo: ”Oikea tai väärä, ilo tai suru, ne ovat vain mielesi. Ne eivät ole sinun. Se joka toimii ja nauttii, et ole oikeasti sinä. Tietoisuuden sydän, olet kaikkialla, ikuisesti vapaa. Ikuisesti ja todella vapaa, kaikkien asioiden ainoa todistaja. Mutta jos näet itsesi erillisenä, olet sidottu.”

Ashtavakran mukaan ajattelukykymme erottaa ja antaa tapahtumille merkityksiä. Tämä lähestymistapa tunnustetaan henkisten traditioiden lisäksi jossakin määrin myös psykologiassa. Esimerkiksi terapiaistunnoissa ihmisiä neuvotaan tiedostamaan, kuinka paljon heidän ajattelunsa määrää, millaisena he kokevat oman todellisuutensa. Tämä johtuu seuraavassa esitetystä tapahtumajärjestyksestä:

Kun koemme jotakin, mielessämme herää ajatus. Ajatus tuottaa tunteen, joka johtaa käyttäytymiseen. Käyttäytymisellämme on aina seurauksia. Jos elämässämme esiintyy ei-toivottuja seurauksia, meidän tulisi muuttaa meille tapahtuvia asioita.

Koska emme täysin hallitse elämäämme, meidän ei tietenkään ole mahdollista muuttaa tapahtumia, mutta pystymme silti vaikuttamaan paljonkin siihen, kuinka suhtaudumme niihin. Suhtautumisellamme vaikutamme ajatuksiimme ja tunteisiimme, ja sitä kautta myös seuraamuksiin.

Henkisellä tiellä ihminen irtautuu ja vapautuu vähä vähältä harhan vankilasta, ja silloin hän voi omistautua varsinaiselle tehtävälleen: antaa sielullinen merkitys todellisuuden paljastamille asioille ollakseen sopusoinnussa sielun alueen kanssa, arkkityyppien kokemusmaailman kanssa. Sen ytimessä on sielunmaailmaan pohjautuva ajattelu, tunne ja toiminta. Jos maisia muotoja liitetään taivaallisiin rakenteisiin tällä tavalla, varsinainen vapautuminen tapahtuu sekä kyseisen henkilön että samalla myös koko ihmiskunnan ja muiden elämänaaltojen horisontissa. Maisessa ulottuvuudessa koetaan pääasiassa toistuvuutta, orjuutta ja pelkoa. Sielunulottuvuudessa koemme ykseyttä, vapautta ja rakkautta. Sielusta eläessämme merkityksemme ihmiskunnalle voi olla paljon suurempi kuin silloin, kun elämme itseämme puolustavina persoonallisuuksina. Uuden sielun kehittyminen hyödyttää kaikkia ja kaikkea.

Ashtavakran 31. laulu kuuluu:

  1. Wikipedia, lainattu 30.11.2020 ↩︎
  2. Aṣṭavākra (nimi tark. 8 vääntynyttä ruumiinosaa) syntyi fyysisesti vammaisena; elinaika selvittä-mättä, Wikipedia, lainattu 17.12.2020 ↩︎
  3. yhteyskirjeen pohjana ote kirjasta: André de Boer, Mysteries and Symbols of the Soul, 2018 ↩︎

Ote kirjasta: André de Boer, Mysteries and Symbols of the Soul, 2018. Kuva: cocoparisienne, Pixabay