Hermes opastaa herännyttä Sielua varjelemaan puhtauttaan tietoisesti ja valppaasti, jotta se saavuttaisi tavoitteensa: paluun Isän Kotiin, alkuperäiseen valtakuntaan, josta mikrokosminen järjestelmämme on poistunut ikiajat sitten. Ohjeet ovat peräisin kolminkertaisesti suuren Hermes Trismegistoksen kirjoittamaksi mainitusta, esikristilliseltä ajalta peräisin olevasta teoksesta, joka on julkaistu latinaksi nimikkeellä De castigatione animae (mikä tarkoittaa suomennettuna: Sielun kurituksesta).
Sekä kristityt että muslimit ovat aikojen saatossa tehneet lisäyksiään tähän käsikirjoitukseen. Tämä osoittaa sen sisällön olleen suuressa arvossa kummassakin ryhmässä.
Kun me ihmiset synnymme maailmaan, meidät varustetaan vereen sidoksissa olevalla sielulla, verisielulla, joka on täysin mainen ja katoavainen samoin kuin mekin, verisielun kantajat. Osanamme on kadota fyysisessä kuolemassa, ellemme lähde elinaikanamme paluumatkalle kohti alkuperäistä valtakuntaa, jonne kuulumme.
Paluumatkalla vanha ihminen ja hänen verisielunsa sammuvat vähitellen, jotta alkuperäiselle Sielulle ja alkuperäiselle Ihmiselle tarjoutuisi tilaisuus
uudestisyntyä alkuperäiselle alueelleen. Paluumatkalle lähteneen Sielun ja ihmisen tulisi ylläpitää valppautta ja olla kestäviä niin pitkään, kunnes ovat vapautuneet maailmasta täydellisesti.
Kuunnelkaamme Hermeksen puhetta Sielulle.
Aineen maailmassa ei ole mitään pysyvää.
Kaikki on keskenään alituisessa ristiriidassa ja yhteen sovittamatonta.
Ole siis varoivainen, oi herännyt Sielu, ja käänny pois kaikesta näennäisestä,
mihin sinun ei pidä liittyä. Sillä:
sinä olet yksinkertainen – maailman ilmiöt ovat moninkertaisia;
sinä olet vapaa petoksesta – maailman ilmiöt ovat petollisia;
sinä olet todella elävä – maailmassa ei ole todellista Elämää;
sinä olet sellainen kuin olet – maailman ilmiöt kapseloivat ja kätkevät itsensä;
ne ovat pysymätöntä ja katoavaista harhaa.
Ole siis valveilla äläkä anna maailman ilmiöiden houkutella sinua luopumaan korkeasta tavoitteestasi ja ottaa sinua jälleen orjakseen. (luvusta 3)Aineen maailma koostuu puhtaista ja epäpuhtaista asioista,
joten sinun ei pidä kuvitella voivasi löytää täältä mitään ehdottomasti puhdasta. Et löydä täältä katoavaisten ilmiöiden maailmasta absoluuttista
ja sekoittumatonta puhtautta, Sielun Puhtautta.
Absoluuttisen sekoittumattoman puhtauden, Sielun Puhtauden,
voit löytää yksinomaan sille kuuluvalta alueelta.
Jos etsit sitä jostakin muualta, et sitä löydä, vaan jäät vaille kokemusta
todellisen Ajattelun ilosta ja ikuisesta Elämästä.Oi herännyt Sielu, maisella elämänmerellä matkatoverinasi on
mainen, katoavainen ihminen.
Sinun tulee etsiä ja pyrkiä kohti ainoaa Pysyvää, joka kantaa sinua ikuisesti.
Kykysi uida oikeaan suuntaan on apunasi, kunnes olet päässyt kiinteälle maalle.
Kirkkaassa ja puhtaassa vedessä kaikki on näkyvää.
Jos vesi saastuu lietteestä ja jätteistä, näkeminen estyy,
ja veden kätkössä olevaa ei voi enää havaita.
Samoin on auringonvalon laita: kun aurinko valaisee ilmiöitä,
näemme ne sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat.
Jos sumu, savu tai pöly pimentää auringon,
silmä ei havaitse sitä mikä on olemassa.Aivan samoin käy silloin, kun se mikä on karkeaa, tiheää ja pimeää
sekoittuu Hengen kirkkaaseen ja selkeään valoon.
Syntynyt samentuma estää sinua näkemästä Hengen puhtaita muotoja
ja ilmauksia. Näin menetät kyvyn mieltää henkisen maailman todellisuutta,
minkä seurauksena et oivalla, mitä sinulta edellytetään,
jottet eksyisi Autuuteen johtavalta Tieltä. (luvusta 4)
Ihmisesi ei hylkää asuttamaansa taloa, jos hän sisustaa ja koristaa sitä
ja jää sinne asumaan.
Hän osoittaa vasta sitten vastenmielisyytensä taloa kohtaan,
kun hän haluaa lähteä sieltä ja valmistautuu muuttoon
asettuakseen uuteen asuinpaikkaan.
Ihmisesi ei myöskään kuoleta itseään maisten asioiden maailmalle,
jos hän tosin hylkää maailman ilot ja halut,
mutta jää sittenkin maailman asukkaaksi.Todellinen itsensä kuolettaminen on palavaa kaipausta
aineen maailmasta pois muuttamista kohtaan.
Se on palavaa kaipausta maailman vihamielisyyksistä, ristiriitaisuudesta,
disharmonisuudesta ja pimeydestä vapautumista kohtaan.
Oi Sielu, älä siis pelkää itsesi kuolettamista.
Pelkäämällä tuhoat ydinolemuksesi.
Mutta jos oivallat, että kuolema ei ole muuta kuin portti,
voit saavuttaa Autuuden.Tiedäthän sinä, että kuolettamalla itsesi tulet osalliseksi
entisestä täysin poikkeavasta Elämästä alun perin sinulle tarkoitetulla alueella.
Siellä et elä köyhyydessä vaan vauraudessa,
et puutteessa vaan tyydytettynä,
et pelon vallassa vaan rauhassa,
et vaivoissa vaan levossa,
et tuskissa vaan ilossa,
et sairaana vaan terveenä,
et pimeydessä vaan Valossa.
Sinun on pantava pois maailman vaatteet tullaksesi puetuksi ikuisiin vaatteisiin.Älä sure sitä, oi Sielu,
että sinun on pakko kasvattaa oivallusta ja kerätä kokemusta
kohdataksesi Totuuden periolemuksellesi ominaisella yksinkertaisuudella
ja ykseydellä, sillä vain siten voit nähdä kasvoista kasvoihin! (luvusta 4)
Miksi etsit samanmielisiä syntymän ja tuhon maailmasta?
Tiedäthän, ettei heitä voi löytää täältä.
Heitä löydät ainoastaan Hengen valtakunnasta,
joka on luonnostaan yksinkertainen, puhdas ja pilaantumaton.
Samanmielisiä kaivatessasi käänny Hengen valtakunnan puoleen!
Älä etsi syntymän ja tuhon maailmasta sellaista, mitä siellä ei ole!
Tämän maailman asukkaat kohtelevat toisiaan epäoikeudenmukaisesti;
heidät on viety väärälle tielle, ja siksi he eksyttävät toisiaan. (luvusta 4)Miksi kieltäydyt palaamasta Isänmaahasi ja omaan elementtiisi?
Onhan sinut varustettu ajattelukyvyllä ja erottamiskyvyllä.
Vain Isän Kodissa menestyt ja elät todella.
Miksi käännyt pois ja pysyttelet erossa alkuperästäsi?
Miksi valitset olinpaikaksesi vieraan maan, jossa koet häpeää ja heikkoutta?
Kerro minulle, kumpi sinua ajaa, vaistomainen halu vai intelligentti ajatus?
Jos sinua ajaa vaistomainen halu, kysymyksessä on sinussa olevan
aineellisen elementin synnynnäinen tarve palata aineen elementtiin.Jos sinua sitä vastoin ajaa intelligentti ja luova kyky
ja jos sinulla on erottamiskykyä, niin miksi sallit itseäsi harhautettavan,
niin että valitset kotimaaksesi tämän vieraan maan,
jossa joudut sietämään nöyryyttämistä, kieltämään korkean arvosi
ja kokemaan heikkoutta ja häväistystä
itsellesi kuuluvan levon, kunnian ja mahdin sijasta?
Se joka jatkaa kaksijakoista elämäänsä,
ei kuulu kumpaankaan valtakuntaan eikä ole todellisuudessa mitään.
Hän ei ole aineellinen olio, muttei myöskään kuulu olentoihin,
jotka ovat osalliset aktiivisesta intelligenssistä.
Hän ei omista mitään, hän on kahden vaiheilla. (luvusta 5)
Hermes puhuu: Oi Sielu, nähtyäni kaiken olen päätynyt siihen,
että olemassa on kolme ylivertaista ominaisuutta:
oivallus, tyytyväisyys ja varmuus eli huolista vapaa tyyneys.
Sielu hankkii oivallusta palatessaan alkuperäänsä ja liittyessään Ykseyteen.
Sielu saavuttaa tyytyväisyyden vapautumalla halusta
ja vastaanottamalla sitä, mikä on sille tarpeellista.
Varmuus eli huolista vapaa tyyneys on tulosta kuolemanpelon voittamisesta
ja maailmasta irtautumisesta.Käänny pois tästä luonnosta, oi Sielu. Lakkaa rakastamasta sitä.
Varjele itseäsi kärsimyksiltä, joita se sinulle lopulta aina tuottaa.
Käänny oman maailmasi puoleen, joka on oikea paikka
kaltaisellesi korkea-arvoiselle ja kunnialliselle olennolle.
Siten saavutat ikuisen Elämän ja täydellisen Autuuden. (luvusta 5)Näen, että samanlainen vetää puoleensa samanlaista.
Myös sinun tulee hyväksyä tämä tosiasia. Sinä olet säteilevä.
Olet osallinen Elämästä ja Sanasta. Olet intelligentti ja oikeudenmukainen,
puhdas ja tahraton. Omaat erottamiskyvyn ja järkevän tahdon.
Älä siis liity siihen mikä on aineellista, sillä se on turmeltunutta ja pimeää,
vailla Valoa ja Elämää, vailla oivallusta;
se on epäoikeudenmukaista, epäpuhdasta ja likaista.
Sen liikkeellepanijana on sokea impulssi ja oikukkaat halut. (luvusta 6)
Henki on sielun Isä. Ruumis on Sielun vaimo.
Sielu suuntautuu vaihtelevasti kumpaankin.
Jollakin hetkellä se suuntautuu Henkeen niin kuin poika isäänsä.
Tämä on sen todellinen ja sisällisesti ominainen toimintatapa.
Seuraavalla hetkellä se suuntautuu ruumiillisiin vaikutelmiin
niin kuin mies, joka palaa halusta naiseen.Oi Sielu, edessäsi näet kaksi asuinaluetta:
toinen niistä on aistein havaittava, toisen voi havaita ainoastaan Henki.
Kummastakin sinulla on kokemusta, kummankin olet nähnyt.
Tee nyt valintasi. Kumman valitsetkin, se ei torju sinua.
Käy siis alueelle, joka on sinulle mieluisampi.Jos valitset aisteilla havaittavan maailman, hyväksy se niillä ehdoilla,
jotka olet oppinut tuntemaan kokemustesi pohjalta.Jos haluat siirtyä vain Hengen silmin havaittavalle alueelle,
sinun tulee ennen aistimaalimasta luopumista nähdä selvästi edessäsi tie,
joka sinun on määrä kulkea. Sinun tulee myös tuntea tapa,
jolla etenet tiellä askel askeleelta ja päädyt vähitellen ikuiseen Lepoon.Tiedä, oi Sielu, että ylöspäin pyrkivän tulee olla keveä, puhdas ja selvä
saavuttaakseen tavoitteensa. Kun omaat todellisen Tiedon, ymmärrät,
että olet sukua Luojallesi. Kun liityt Henkisieluun, valosi kasvaa,
ja siten tunnistat Hengen silmin oikean toimintatavan
koko matkasi ajan. (luvusta 6)Näin on käynyt selväksi, että Sielun Elämä riippuu siitä,
onko se jättänyt aineen maailman taakseen vai ei. (luvusta 9)
Muun muassa tällaisia ohjeita Hermes tarjoaa heränneen Sielun matkaeväiksi.
Kultainen Ruusuristi on omaksunut käsityksen, jonka mukaan tämä maailma on olemassa niin kauan, kunnes sen kaikki mikrokosmokset ovat palanneet alkuperäiseen Isän Kotiin. Jokaisella sielulla ja ihmisellä on joka hetki itsenäinen vapaus valita. Paluutie on mahdollista kulkea yhden maisen elämän aikana alusta loppuun, mutta kulkemisen saa keskeyttää, jos siltä tuntuu. Tätä periaatetta noudatetaan Kultaisen Ruusuristin Hengenkoulussa. Koulu tukee oppilaitaan ja jäseniään, mutta ei koskaan pakota eikä painosta.
Siinä tapauksessa, että mikrokosminen kokemussato on täyttynyt, maailman houkutukset eivät enää vedä sielua puoleensa ja valinta osuu vakaasti kotiinpaluuseen.
Tätä tietenkin toivotamme sydämestämme kaikille heränneille Sieluille!
—
Kuva: Pentagrammi-lehti

