Tämän jälkeen valmistauduin matkaan, pukeuduin valkoiseen pellavavaatteeseeni, vyötin uumani verenpunaisella nauhalla ja vedin sen ristikkäin olkapäiden yli. Hattuuni pistin neljä punaista ruusua, jotta minut tunnistettaisiin väenpaljoudessa nopeammin tästä tunnuksesta. Matkaevääksi otin leipää, suolaa ja vettä nauttiakseni niitä tilanteen sitä vaatiessa, niin kuin joku asiasta tietävä oli neuvonut tekemään. Ennen kuin lähdin pienestä majastani, polvistuin näin varustettuna hääpuvussani ja pyysin Jumalalta, että mitä tapahtuisikin, Hän johdattaisi minua hyvään loppuun saakka. Lupasin Jumalan kasvojen edessä, että jos Hän paljastaisi minulle jotakin armossaan, en käyttäisi sitä hankkiakseni itselleni maista kunniaa ja mainetta, vaan ainoastaan kirkastaakseni Hänen nimensä ja palvellakseni lähimmäisiäni. Tämän luvattuani lähdin majastani toivorikkaana ja iloissani.
(Kristian Ruusuristin Alkemialliset Häät; J. van Rijckenborghin kommentaari, osa 1, luku 6: C.R.C:n matkavalmistelut)
Järkiperäinen ymmärrys versus oivallus
Pystyäkseen tekemään Kristian Ruusuristin Alkemiallisissa Häissä kuvatut matkavalmistelut kokelaan on sitä ennen täytynyt syvällisesti oivaltaa olevansa erossa Jumalasta. Tämä oivallus on jo sellaisenaan voimakas ennakoiva elämys prosessista, joka ei ole vielä alkanut. Kokelaan on opittava erottamaan, mikä on älyllistä ymmärtämistä, mikä oivallusta.
Älylliseen järjentoimintaan pohjautuva ymmärtäminen on dialektista aivotoimintaa, jolla kuormitetaan muistia jopa lukemattomilla tarpeettomilla asioilla. Luontosyntyisen ihmisen tietoisuudenprosessi nojaa mm. veremme ominaisuuksiin. Älyllinen tieto ei ole viisautta, joten älykkö ei välttämättä ole viisas; ei ainakaan silloin, kun häntä ohjaa yksistään muistiin varastoitunut älyllinen tieto. Minätietoisuus on aikaansaanut yhteistyön pään järjestelmän ja pernan ja maksan järjestelmän kanssa, ja tässä yhteistyössä luontosyntyiseen järjestelmäämme kuuluva verisielu toimii välittäjänä sydämen ainoaksi funktioksi jäädessä veren pumppaaminen.
Todellinen ihmisyys on antautumista alkuperäisen Sielun johdatukseen. Tämä Sielu pystyy kuitenkin harjoittamaan tehtäväänsä vain kokemuspohjaisesti; ja oivallus kypsyy yksistään kokemuksista. Oivallus on siis sisäinen saavutus, ja vasta sen turvin aivot voidaan saattaa toimimaan alun perin tarkoitetulla tavalla ja muisti pystytään lataamaan vapauttavasti.
Nykyihmisen on kenties vaikea mieltää kuvattua tilaa, koska mainen elämä perustuu kykyihin, jotka eivät hyödytä sielua. Ihminen ei yleensä yritä käyttää kokemustensa tuloksia sielunsa hyväksi, vaan tulkitsee ne väärin ja valjastaa ne itsesäilytystarpeiden ja itsekkyyden palvelukseen. Mainen luonto pyrkii tällä tavoin pakottamaan ihmisen palvelijakseen hänen epäpyhän tahto- ja ajattelutoimintansa avulla. Maisen ihmisen verisielu on osa hänen fyysistä ruumiinjärjestelmäänsä ja suorittaa siten ainoastaan elimellisiä tehtäviä. Todellinen Sielu on kadottamamme aarre, elin, jota emme ole alkaneet käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa. Siksi se ei ole saanut tilaisuutta kehittyä.
Elävä sieluelimistö, todellinen sielutietoisuus
Alkemiallisiin häihin osallistuminen edellyttää sitä, että ihminen rakentaa todella elävän sieluelimistön ja synnyttää todellisen sielutietoisuuden, joka ottaa aivotietoisuuden kokonaisuudessaan hallintaansa ja ohjaukseensa. Vasta tämän jälkeen transfiguraatio on mahdollinen.
Uuden Sielun alkio kehittyy jo alkemiallisten häiden ensimmäisen päivän aikana. Kokelas tarvitsee siis heti alkuvaiheessa ensikäden oivallusta, joka on saavutettu ilman älyllistä ohjausta. Tätä oivallusta hän saa, kun hänen verensä on uudistunut, niin että gnostiset säteilyvoimat pääsevät todellisina sielunvirtauksina hänen vereensä. Alttius syntyy kaipauksesta, ja kaipaus puolestaan tässä elämässä tai aiemmissa elämissä saaduista, karmaan piirtyneistä monipuolisista kokemuksista. Jälkimmäiset välittyvät häneen aurisesta olennosta, eivät vanhemmilta.
Tällaisessa verenkaipauksessa ihminen vastaanottaa gnostisia vaikutuksia. Sydän ei nyt ole enää pelkkä pumppu. Vereen vastaanotetut gnostiset sykäykset vaikuttavat aivotietoisuuteen ja ottavat sen haltuunsa, niin että se antautuu ja sallii uuden verenvaikutuksen ohjata itseään. Tämä vaikutus on ensimmäinen merkki potentiaalisesta sielunsyntymästä ja uudesta sielutietoisuudesta. Aivotietoisuudessa hypofyysi eli aivolisäke toimii pään välityksellä, kun taas sielutietoisuudessa se toimii sydämen ruusun välityksellä.
Kuka saa hääkutsun
”Kutsukirjeen” alkemiallisiin häihin saa kokelas, jonka kaipaus on puhdas itsekeskeisistä toiveista ja joka on alkanut oivaltaa elämän todellista tarkoitusta. Tämän saavutuksen tulee olla riittävän vahva, jotta hän todellakin ryhtyy konkreettisesti vapauttavaan toimintaan. Alkemiallisten häiden ensimmäinen päivä päättyy siihen, että kokelas ymmärtää ja kokee sisäisesti vastaanottaneensa kutsun ja sitä kautta myös oikeuden osallistua salattuihin kuninkaanhäihin. Hänet täyttää luottamus, sisäinen varmuus, kiitollisuus ja päättäväisyys kulkea paluutie.
Matkaanlähtijän varustus
Kristian Ruusuristin Alkemiallisissa Häissä tehdään kompakti yhteenveto kutsun vastaanottaneen, toisena päivänä matkaan lähtevän kokelaan varustuksesta:
- hän pukeutuu valkeaan pellavakaapuun osoituksena puhdistautumisesta ja valmistautumisesta tuleviin prosesseihin
- verenpunainen nauha koskettaa kahdessa kohdassa hänen sydämensä pyhäkköä, olkapäitä sekä pernan ja maksan järjestelmää merkkinä siitä, että hänen verisielunsa on avautunut kokonaan Gnosikselle
- hatun neljä ruusua osoittavat hänen seisovan Jeesus Kristuksen kulmakivellä: hän omistautuu järkähtämättömästi, todistaa aktiivisesta intelligenssistä ja luovasta harmoniasta ja noudattaa papillista elämäntapaa palvelualttiina, uuden sielunvoiman valaisemana
- eväikseen hän ottaa leipää, suolaa ja vettä
Kokelas, joka kiinnittää nämä neljä ruusua hattuunsa ja todistaa elämässään yllä kuvatuista ominaisuuksista, ”tunnistetaan väenpaljoudesta”. Hänelle valkenee alkemiallisten häiden toinen päivä matkaanlähtöineen. Gnostisten mysteerien prosessit voivat jatkua näillä laatuominaisuuksilla varustetussa kokelaassa luontaisesti, ja niin hän pystyy etenemään voimasta voimaan.
—
Kuva: Giuseppe Russo, Pexels
