Jätä liika ajattelu, niin oivallat!
Nag Hammadin löytöihin lukeutuvassa Totuuden evankeliumissa todetaan:
”Siellä missä on kateutta ja riitaa, on vajavaisuus,
kun taas täydellisyys on siellä, missä on ykseys.
Koska vajavaisuus sai alkunsa siitä, ettei Isää tunnettu,
sitä ei enää ole sen jälkeen, kun Isä on tullut tunnetuksi.
Kun ihminen saa tiedon, hänen tietämättömyytensä katoaa kuin itsestään. Aivan kuten pimeys häviää valon koittaessa,
vajavaisuus häviää täydellisyyteen. …
Ne jotka ovat hylänneet tietämättömyyden, kokevat, että tieto Isästä on Valoa.”
Kuunnelkaamme seuraavaksi kiinalaisen oppilaan ja mestarin välistä dialogia tuhansien vuosien takaa:
”Oppilas kysyi daolaiselta mestarilta:
’Mestari, mitä minun tulee tehdä elääkseni ykseydessä Daon kanssa?’
Mestari sanoi: ’Mitä enemmän pyrit tekemään parhaasi,
sitä kauemmas ajaudut Daosta.’
Oppilas tiedusteli hämmästyneenä,
mitä hän voisi tehdä voittaakseen välimatkan.
Mestari sanoi: ’Opi oivaltamaan, että välimatkaa ei ole.’
’Tarkoittaako se sitten sitä, että Dao ja minä olemme yhtä’,
oppilas kysyi ällistyksissään.
’Kyllä ja ei’, mestari vastasi.
’Nyt en kyllä tiedä mitään’, oppilas sanoi pettyneenä.
Mestari sanoi: ’Vastaavalla tavalla aurinko ja sen säteily eivät ole yksi,
mutta eivät myöskään kaksi.’
Daoa mietiskelevä ihminen oivaltaa lopulta,
ettei ajattelu auta häntä eteenpäin, päinvastoin.
Dao on läsnä kaikessa, myös ihmisessä:
joten daoa etsivä etsii jotakin, joka on jo olemassa.
Dao on saavuttamattoman lähellä!Daoa etsivä voi päätyä kysymään:
’Ajattelenko väärin olettaessani, että voin lähestyä mysteeriä?
Onko asia kenties ihan päinvastoin:
mysteeri tekee kaikkensa ja näkee vaivaa lähestyäkseen minua?
Törmääkö mysteeri minun minääni?
Muodostuuko ikävöimisestäni rajoite?” (HvT luku 10)
Kuunnelkaamme toista dialogia samalta aikakaudelta ja alueelta:
”Daon etsijä vieraili mestarin luona ja kysyi tältä:
’Kuinka pitkä aika kuluu siihen että olen saavuttanut Daon?’
’Mahdollisesti viisi vuotta’, vastasi mestari.
’Entä jos teen parhaani, kuinka paljon aikaa siihen silloin kuluu?’
’Siinä tapauksessa siihen voi kulua kymmenen vuotta’, mestari huomautti.
’Entä jos teen parhaani oikein tosissani, annan kaiken ja panostan kaikkeni löytääkseni daon, kuinka pitkä aika siihen silloin menee?’
’Tjaa …’sanoi mestari, ’siinä tapauksessa se on saavuttamaton.’ (HvT luku 10)
Lopeta etsintä, avaudu sisimmällesi!
On hyvin inhimillistä etsiä Valoa, Totuutta, Jumalaa voimakkaalla tahdollaan, minän pyrkimyksillä.
”Avain löytämiseen on kuitenkin inhimillisen kaipuun
ja toiveiden kohtuullisuus.
Lao Zin mukaan ei pidä yrittää liikaa, vaan vähemmän.
Daoa ei tarvitse etsiä, koska se on jo olemassa!
Dao, Valo, jumaluus edellyttää ihmiseltä ainoastaan kuuliaisuutta sille;
ja kuuliaisuus sille tarkoittaa avautumista, oven avaamista apposelleen
ilman että asettuu oviaukkoon.” (HvT luku 10)
Ymmärryksen puute, se ettei ihminen käsitä valoa eikä tunne jumaluutta sisällään, on perussyy siihen, että niin monet vastaavat Valon kutsuun hakemalla tyydytystä maailman tarjonnasta. Ihmisen tulee kuitenkin vapautua ennakko-odotuksista, voimakkaista mielikuvista sekä käsityksistään siitä, millainen jumalasuhde on oikeanlainen.
Hän ei saa hätäillä ja tehdä omia tulkintojaan.
Lopulta jokaiselle etsijälle koittaa hetki, jolloin hänen Koti-ikävänsä Valoon on riittävän puhdas, niin että hän lakkaa etsimästä jotakin itselleen. Hän avautuu Valolle ehtoja asettamatta, häiritsemättä Valon työtä sisällään.
Psalminlaulajan sanoin:
”Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa,
niin minä kaipaan sinua, oi Jumala. (Ps 42)
Minä odotan sinua, Herra,
odotan sinua koko sielustani…
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua,
hartaammin kuin vartijat aamua.” (Ps 130)
Myös Mirdadin kirjassa kuvaillaan Koti-ikävää Valoon. Etsijää, joka on menettänyt kiinnostuksensa maailman tarjontaan, verrataan siinä unissakävelijään ja kaipuun kohteesta käytetään termiä uni:
”Suurta Koti-ikävää poteva on unissakävelijä
näennäisesti virkeässä maailmassa.
Häntä vetää puoleensa uni,
jota hänen ympärillään olevat eivät voi nähdä eivätkä tuntea;
siksi he kohauttelevat hartioitaan ja naureskelevat hänelle.
Mutta kun Pelon jumala – tulta ja savua sylkevä härkä – astuu esiin,
silloin heidät painetaan maahan,
kun taas unissakävelijä, jolle he kohauttelivat naureskellen hartioitaan, nostetaan Uskon siivillä heidän ja härän yläpuolelle
ja viedään kauas toiselle rannalle…” (MK luku 31)
Vastaanota arvokas perintösi!
Me ihmiset olemme valtaosin unohtaneet, keitä ja millaisia todellisuudessa olemme. Meille kerrotaan myös arvokkaasta perintöosasta, jota emme ole vielä alkaneet tavoitella. Tunnemme sanat, joiden mukaan Jumala on luonut meidät omaksi kuvakseen. Mikhail Naimyn sanoin:
”Kun Jumala, sanoin kuvaamaton, lausui meidät,
Hän lausui itsensä meissä.
Siten mekin olemme sanoin kuvaamattomia.
Jumala ei antanut meille vain jotakin osaa itsestään,
sillä Hän on jakamaton; Hän antoi meille kokonaisen,
jakamattoman, näkymättömän, lausumattoman jumaluutensa.
Mitä suurempaa perintöä me voisimme tavoitella?
Ja kuka tai mikä voi estää meitä saamasta perintöä omaksemme,
paitsi oma pelkomme ja sokeutemme?” (MK luku 13)
Valitettavasti meidät on jo lapsesta pitäen opetettu lähestymään Jumalaa maisten tarpeidemme pohjalta.
”Monet ihmiset eivät ymmärrä etsiä tapaa,
jolla he saisivat perinnön omakseen,
vaan tekevät sokeudessaan ja kiittämättömyydessään
Jumalasta eräänlaisen kaatopaikan,
jonne tyhjentävät hammas- ja vatsakipunsa, liiketappionsa,
riitansa, kostontunteensa ja unettomat yönsä.Ja missä luulette Jumalan olevan,
jos teidän täytyy huutaa hänen korvaansa oikkunne
ja turhamaisuutenne, ylistyksenne ja valituksenne?
Eikö Hän ole teissä ja kaikkialla ympärillänne?” (MK luku 13)
Tunne itsesi ja valaistu!
Kultaisen Ruuristin Koulun suurmestarit ja johtajat, Jan van Rijckenborgh ja Catharose de Petri, ovat esittäneet joukon kysymyksiä:
”Kuka kaipaa Valoa?
Kuka kaipaa universaalia Valoa ja kokee olevansa
ikävän jäytämä, rutiköyhä, sydänjuuria myöten hylätty sielu?
Kuka rakastaa Valon alkulähdettä olemuksensa jokaisella säikeellä?
Kenellä on tallessa alkuperäinen ikävä Jumala-yhteyttä kohtaan?
Sillä juuri sitä Gnosis, toisin sanoen Jumala eli Valo, edellyttää.Valon ikävöintiin kätkeytyy säkenöivä timantti.
Vuorisaarna alkaa tästä, Gnosiksen asettamasta, edellytyksestä:
’Autuaita ovat hengessään köyhät’.
Autuaita ovat toisin sanoen Henkeä eli Valoa kaipaavat.
Se joka täyttyy tästä kaipuusta, tästä rakkaudesta;
se jolle se merkitsee kaikkea rikkautta, pääsee siitä osalliseksi.” (UG luku 1)
Valon puhdas ikävöinti merkitsee sitä, että etsijä on saavuttanut riittävästi itsetuntemusta. Hän tietää, että mainen itse ja tämä elämä eivät vastaa eivätkä noudata Jumalan alkuperäistä suunnitelmaa. Sisäinen Tosi-Itse pyrkii tekemään itsensä tunnetuksi tällä tavalla kypsyneelle etsijälle.
Dao De Jing toteaa:
”Ihmisten tuntija on ymmärtäväinen,
mutta itsensä tunteva on valaistunut.” (DDJ 33)
Suurmestarimme luonnehtivat valaistuneisuutta viittaamalla Mariaan:
”Pyhä Henki tuli Mariaan ja tarjosi hänelle,
täyskäännöksen tehneelle ja Valon puoleen kääntyneelle sielulle
pelastuksen synteesin.
Ja hänestä, Mariasta, kerrotaan:
Maria tallensi kaikki sanat sydämeensä.
Se että joku tallentaa jotakin tärkeää sydämeensä,
ilmentää hänen täydellistä rakkauttaan Jumalaa kohtaan.
Tällaisen ihmisen sydämessä on säkenöivä timantti,
hänen sydämensä säteilee ja levittää valoaan kaikille.Nainen joka lähettää sydämensä pyhäköstä tätä säteilyvoimaa
täysin persoonattomasti, on Jumalan Äiti, Maria, Isis.Hän omaa pelastuksen tuottavan Valon
ja antaa sen loistaa maailmaan ja ihmiskuntaan;
hän kantaa Gnosista kaikille sen Valoa kaipaaville.” (UG luku 1)
Van Rijckenborgh ja Catharose de Petri esittävät tämän jälkeen kysymyksen:
”Pystyykö mainen ihminen tallentamaan sanoja sydämeensä samoin kuin Maria?”
He vastaavat, että tähän tarvitaan Joosefia, meidän kaltaistamme etsijää:
”Mies, joka päästää tämän säteilyvirtauksen esteettömästi sydämeensä, on Joosef.
Hän hävittää helvetin käyttämällä työkalujaan tasapainoisesti
tuodakseen Gnosiksen eli Ikuisuuden aikaan.
Hän ei häpeä ottaa Mariaa luokseen, vaimokseen,
kumppanikseen ajassa ja ikuisuudessa,
koska se mikä tästä naisesta tulee esiin,
ei ole miehen tahdon tulos vaan Pyhästä Hengestä.
Itsekkyys ja oma tahto väistyvät ja sammuvat.
Jumalan rakkaus joka ylittää järjen, muovaa Joosefin ja varjostaa Marian.”
Elä Valon lapsena!
”Gnosiksen hierofantit toimivat seuraavalla tavalla:
he kylläkin kertovat Universaalista Viisaudesta,
mutta eivät tarjoile sitä meille valmiiksi pureskeltuna.
Gnosista paljastetaan sielulle – toisin sanoen tietoisuudellemme –
samassa suhteessa kuin sielu kadottaa itsensä ja antautuu ikuisuudelle.”
Suurmestarimme varoittavat etsijää seuraavin sanoin:
”Se mikä ei ole sinua varten, pysyy sinulta salattuna
etkä sitä ymmärrä etkä sitä tarvitse.
Huolehdi siitä, ettet anasta mentaalisesti sitä mikä on hunnutettua,
parodioi sitä mystisesti tai pidä kiinni siitä okkulttisesti.Gnosis lähestyy meistä jokaista ymmärrettävällä kielellä
ja näyttää oikeat teot, joita toteuttamalla voimme kulkea tien
perille saakka.” (UG luku 1)
Paavali antaa hyvin käytännöllisiä ohjeita seuraajilleen. Hän opastaa valaisemaan kysymykset ja ongelmat Valolla, jotta niiden todellinen luonne paljastuu ja oikea ratkaisu löytyy. Hän kehottaa kirjeessään efesolaisille:
”Eläkää valon lapsina!
Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.
Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää.
Tuokaa ne päivänvalioon – kaikki tulee ilmi valon paljastamana.
Kaikki, mikä on paljastettu, on valossa.
Sen vuoksi sanotaankin: -Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista,
niin Kristus on sinua valaiseva!” (Ef. 8-14)
Omaksu uusi elämänasenne ja voita harha!
Meissä on jäänne alkuperäisestä elämästämme Valossa. Kultaisen Ruusuristin Koulussa jäänteestä käytetään nimitystä henkikipinäatomi. Käsite henkikipinäatomi antaa ymmärtää, että sisäinen Valo on alussa vain heikko, lähes hiipunut kipinä. Mutta kun olemme heränneet ikävöimään Valoa, alamme erottaa tuon alkuperäisen elämän jäänteen ”äänenä” sisällämme. Tuo ääni on osa alkuperäistä korkeampaa ihmistä. Jos alamme kuunnella hänen ääntään, se toimii oppaanamme;
hän kulkee matkaseuralaisena rinnallamme koko kotimatkan ajan;
hän on sisäinen valo, josta voi kehittyä säkenöivä timantti;
hän johdattaa meidät voittoon aineesta:
”Meis Matkaseuralainen asuu, tuo ihme Ruusutarhasta.
Hän Jumalelämästä puhuu ja … kutsuu, seuratkaamme ääntä …
Yön jälkeen saamme riemuin kiittää ja laulaa Valon Voitosta.” (TL 89)
Matkaseuralaisen äänen kuunteleminen on käytännössä uuden elämänasenteen omaksumista ja noudattamista.
”Kultaisen Ruusuristin Koulu pyrkii selittämään oppilailleen,
mitä uusi elämänasenne edellyttää.
Oppilaan tehtävänä on tunnistaa (kasvavalla) tietoisuudellaan,
mikä on oikea toimintatapa kulloisessakin tilanteessa.
Gnosis lahjoittaa sen seurauksena hänelle kyvyn havaita ja kokea
sisäänpäin suunnatulla katseella, sisäisen sielunkeskuksen valolla.
Tämä uusi kyky muuttuu erittäin dynaamiseksi ja mahtavaksi,
sitten kun tahdon ja ajattelun esteet on poistettu tietoisesti
uskon ja luottamuksen tuottamassa varmuudessa –
eikä vain siksi, että niin kehotetaan tekemään.Tahdon ja ajattelun esteitä (kuten välimatkaakaan)
ei todellisuudessa ole olemassa, ne ovat pelkkiä harhoja.On kuitenkin selvää, että joka ainoa este pysyy todellisena,
jos suuntautumisemme ja kiinnostuksemme kohteet ovat vaakalinjassa.”
(GAI, osa 4, luku 5)
Usko, toivo, rakasta – ja ole vapaa!
Käytettävissämme on todellakin aivan kaikki, mitä tarvitsemme mikrokosmisen järjestelmämme entisöimistyössä ja Jumalan maailmaa ja sen ihmiskuntaa koskevan alkuperäissuunnitelman toteuttamisessa.
”Rikkautta eikä köyhyyttä ole olemassa.
On vain taitoa käyttää omistamaansa.
Todella köyhä on se, joka käyttää omistamaansa väärin.
Todella rikas on se, joka käyttää omistamaansa oikein.” (MK luku 35)
”Kun sanomme, että Jumala on Valo, tarkoitamme,
että Logos lähettää meille Valollaan rakennusaineita,
joiden avulla pystymme toteuttamaan
Hänen Kaikkeuden Ilmennystä koskevan suunnitelmansa.” (ES luku 3)
Syntyminen Valoon ”toteutuu kolmivaiheisena: ensin on kosketus, toiseksi kehitys ja kolmanneksi täyttymys.
Raamatussa tämän syntymän ensimmäistä vaihetta kutsutaan uskoksi. Pyhän Seitsenhengen kosketus rakentaa sillan oppilaan ja uuden elämän välille. Oppilas kuulee puhuttavan uudesta Elämästä sisäisenä äänenä. Evankeliumissa sanotaan: Älkää peljätkö, uskonne varjelee teitä. Pyhän Hengen kosketus kehittyy uskosta.
Toisessa vaiheessa oppilaassa kasvaa uudenlainen elämänvoima, toivo. Se on toivoa ikuiseen elämään pääsystä ja uuden, (täysin puhtaan) astraalivoiman läpimurrosta pään pyhäkköön.
Uudesta elämästä syntyy täyttymys. Transfiguraatioprosessi käynnistyy. Oppilas elää nyt pysyvästi universaalissa ja persoonattomassa Rakkaudessa.
Tehkäämme yhteenveto:
”Uskossaan vahvaa Valoon ikävöivää oppilasta varjellaan.
Toivossa hän alkaa elää,
ja rakkauden ja täyttymyksen ansiosta
hän saa vallan muuttua jälleen Jumalan lapseksi.Näin hän vapautuu iäksi.
Hän on ottanut haltuunsa sanoin kuvaamattoman perinnön.
Hän on liittynyt Valoon, hän elää Valossa,
ja Sen liekki säteilee ja loistaa hänestä ulospäin.” (ES luku 5; loppuosa hieman sovellettuna)
Mirdadin kirjan sanoin:
”Värähdelköön tämän illan rauha teissä,
kunnes se sulautuu Pyhään Ymmärrykseen,
hiljaisuuteen ja rauhaan.” (MK luku 35)
—
LÄHDEVIITTEET
DDJ = Dao De Jing /Kiinalainen Gnosis
ES = Elävä Sana
HvT = Hart voor Tao (Elly Nooyen)
GAI = Gnosiksen nykyilmennys
MK = Mirdadin kirja
Ps = Psalmi
TE = Totuuden evankeliumi
TL = Temppelilaulukirja
UG = Universaali Gnosis
—
Kuva: shutterstock_654624985
